Tomi Tuomasjukka

”Tiedätkö sie, Tomi, mitä on johdon työnohjaus?”

Vuosi oli 2013 ja istuin psykoterapeuttini vastaanotolla. Olin toipumassa masennuksesta, joka laukesi edellisen työpaikan menettämisestä.

”Ei mitään havaintoa”, vastasin hänelle.

”Ota vähän selvää. Sinusta voisi tulla hyvä johdon työnohjaaja”, terapeuttini sanoi

Tuo oli ensimmäinen kerta, kun kuulin työnohjauksesta. Siitä alkoi polkuni johtamisen valmentajana.

Aina, kun asiakas nousee mieli keventyneenä työhuoneeni nojatuolista, koen pienen hetken ajan olevani hänelle maailman tärkein ihminen. Koen, että voin auttaa muita ihmisiä. Se tunne kantaa ja antaa voimaa jatkaa.

Terapeutin nojatuolissa istuessani takanani oli 25 vuotta metsäalan asiantuntijatehtäviä, pääasiassa ulkomailla ja kansainvälisissä tehtävissä.

Olin tehnyt urani kehitysyhteistyöprojekteissa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä toiminut neuvonantajana Ulkoministeriössä. Niiden jälkeen johdin monikulttuurista, monikansallista ja monipaikkaista tiimiä Länsi-Balkanilla. Viimeiseksi toimin operatiivisena johtajana Euroopan komission globaalissa asiantuntijayksikössä, joka keskittyi laittomien puunhakkuiden vastaiseen työhön.

Tuossa tehtävässä olin myös muutosjohtaja. Kun määräaikaisuuteni päättyi, kukaan entisistä alaisistani ei enää halunnut minua asiantuntijaksi tiimiinsä, mikä oli toki ollut jo lähtökohtaisesti huono idea. Työpaikan lähtö tuli yllätyksenä, ja minä jäin pohtimaan identiteettiäni.

Metsätieteiden opintoihin ei 1980-luvulla kuulunut mitään ihmisten johtamisesta. Moni asia olikin mennyt huonosti. En tunnistanut omiani ja työyhteisöni tunteita enkä osannut kuunnella ihmisiä. Sukelsin tutkimaan työnohjausta ja aloitin kouluttautumisen alalle.

Uuden roolin opetteleminen ei ollut helppoa. Ei riittänyt, että olin läsnä ja kuuntelin. Työnohjaajana minun piti myös hyödyntää omia kokemuksiani johtamisesta. Opettelin tutkimaan ja reflektoimaan kokemaani ja etsimään niiden pohjalta uusia, ulkopuolisia näkökulmia toisten kokemuksiin.

Samalla huomasin työnohjauksen vahvuuden johtamisen kehittämisessä. Menetelmä kunnioittaa mielen hitautta, kun harhailevasta keskustelusta löydetään mielessä ja arjessa esiintyvät tilanteet. Työnohjauksessa edetään pohdiskellen asia kerrallaan, toisin kuin koulutusten tietotulvassa.

 

Meni kaksi vuotta, ennen kuin aloin tuntea itseni kotoisaksi uudessa roolissani. Metsänhoitajan urani avautui laajana kokemuspohjana, mutta ensisijaisesti tunnen olevani toisen ihmisen auttaja ja rinnallakulkija.

 

Mukaan tuli myös konfliktien sovittelu. Kokeneemmat kollegat huomauttivat, ettei työnohjaus ole siihen oikea väline, joten aloitin työyhteisösovittelijan sekä rikos- ja riita-asioiden sovittelijan opinnot. Työnohjaus etenee toisen ajatuksen ehdoilla, mutta konfliktien käsittelyssä tarvitaan napakkaa tilannejohtajuutta ja selkeää raamia.

Perustin Työluotsi Oy:n elokuussa 2015. Olin jo tehnyt jonkin verran asiakastyötä Työluotsi-brändin alla ja koin olevani valmis hyppäämään toteuttajaksi. Jotkut puhuvat tästä myös yrittäjyytenä.

Nautin vapaudesta ja vastuusta, mutta ennen kaikkea tiesin, että olen oikeassa roolissa. Aina, kun asiakas nousi mieli keventyneenä työhuoneeni nojatuolista, koin että voin auttaa muita ihmisiä. Se tunne kantaa ja antaa voimaa jatkaa.

Vähitellen myös Työluotsi sai tuulta purjeisiinsa. Vuonna 2018 se aloitti laajentumisensa verkostoksi, johon kuuluu nykyään useita johdon ja työyhteisöjen valmentamisen ammattilaisia. Heistä voit lukea lisää täältä.

Minun opintoni jatkuvat. Ne eivät oikeastaan lopu koskaan, ja se tässä ammatissa onkin parhainta. Olen hankkinut systeemisen ohjaajan pätevyyden ja kouluttautunut persoonallisuus- ja tunnetaitojen profiloinnissa. Ryhmädynamiikkaan sukeltaminen kiinnostaa seuraavaksi. Myös rauhansovittelu on kiintoisaa.

Tomin käyttämiä menetelmiä

Johdon ja esimiesten työnohjaus
Johdon koutsaus
Valmennus
Fasilitointi
Työyhteisösovittelu
Systeeminen ymmärrys ja toimenpiteet
Mentorikoutsaus